maanantai 19. joulukuuta 2016

Suolaista hyvää

Viimeiset puolisen vuotta olen ollut epätavallisen laiska leipuri. Kun aiemmin paakelseja syntyi pahimmillaan parikin viikossa, nykyään sähkövatkaimeni surisee huomattavasti harvaksemmin. Ettei vain syynä olisi keväinen, häiden kakkubuffettiin tähdännyt leivontayliannostus? Jotenkin on vain käynyt niin, että viime aikoina uunistani onkin noussut suolaisia herkkuja.


Olin kerran aiemmin tehnyt karjalanpiirakoita ihan itse, ja kuiva-ainekaapin perukoilla pyörivä ruisjauhopussi herätti innostuksen kokeilla rypytyshommia toistamiseen. Jo vuosia sitten leivoin toki piirakoita isommalla porukalla martoissa, ja ohjeenkin kaivelin niiltä ajoilta. Nyttemmin huomasin, että tuo aivan samainen resepti löytyy netistä K-ruoan sivuilta.

Kova hommahan piirakoista on, mutta itse asiassa eniten aikaa vie täytepuuron keittäminen. Edelliskertainen ärsyynnykseni puuron pohjaan palamisesta oli vielä sen verran hyvin muistissa, että päätin tällä kertaa testata Kiehu-maitoa. Tuote taisi toimia, sillä nyt en juurikaan polttanut puuroa tai päreitäni. Karjalanpiirakoista tuli oikein meheviä ja jopa yllättävän nättejä.


En ole koskaan oikein välittänyt jouluruoista, mutta joululimpun leipominen on ollut nyt useamman vuoden perinteeni. Ruokahifistelijäkaverini Krisun reseptillä syntyy mahtavia leipiä! Taikinasta tulee kuusi limppua, mutta en ole silti lähtenyt pienentämään sitä, koska ylijäämäpiimä jäisi meillä vaille käyttöä. Näin limppuja riittää sitä paitsi vaikkapa vanhempien joulupöytään vietäväksi.

Jos leipiä kuitenkin jää yli, ne voi nakata pakastimeen, koska ne maistuvat oikein hyvältä myös sulatettuina. Yhdestä asiasta olen kuitenkin tarkka: meillä leipien annetaan aina sulaa omaan tahtiinsa huoneenlämmössä, eikä niitä koskaan sulateta mikrossa, jolloin niistä tulee ikävän sitkeitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitäs sanot?