perjantai 6. maaliskuuta 2015

Haaste: Ilahduta bloggaajakaveria

Tämä bloggaaminen on sitten hassua touhua. Toisten blogeja pidempään lukiessa tulee sellainen olo kuin bloggaajan tuntisi henkilökohtaisesti, vaikkei olisi ikinä edes kommenttia tämän blogiin jättänyt. On ilahduttavaa päästä mukaan seuraamaan toisen ihmisen elämänmenoa. Toisaalta taas itse ilahtuu, kun huomaa (vieraidenkin) ihmisten käyneen omassa blogissa. Näitä jorinoitahan lukee joku!


Nyt sain oikein konkreettisen ilahdutuksen Elämäni Helinä -blogin Heliltä, joka kehui blogiani kauniisti ja haastoi minut samalla ilahduttamaan kanssabloggaajaa. Kiitos paljon, ja täältä pesee!

Tässä on Tipulassa-blogista alkunsa saaneen haasteen säännöt:
- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, yllä olevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!
- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
- Voit totta kai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia. :)

Laitan haasteen eteenpäin By Sanumaria -blogin Sanumarialle. Aikoinani jotenkin eksyin Sanumarian entiseen Etkaisäänymuavarte-blogiin, jonka innovatiivinen ja ilmeikäs kielenkäyttö sai minut hörähtelemään kesken työpäivää (juu, pidän bloginlukemistaukoja kahvipaussien sijaan). Vaikka blogin toistuvia teemoja ovat nykyään kotiäidin arki ja urheilu, joista kumpikaan ei tällaiselle lapsettomalle velttoilijalle ole aiheena kovin läheinen, Sanumarian tyyli kertoa näistä(kin) asioista ilahduttaa minua edelleen. Jos sallitte kökköisen vertauksen, By Sanumaria on vähän niin kuin Top Gear -ohjelma: sen parissa viihtyy, vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Kiitos siis piristämisestä! Jatka haastetta, jos siltä tuntuu.

2 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa, ilahduin tästä ihan kauheesti :D Tää on niinko mitalin olis saanu! Lisäksi, jumitin heti lukemaan blogia ja aloin kadehtia työhuonetta. Meidän työhuone kun on sellanen työompelupeliluolakirjastoromuvarastohuone, johon sisällemenoa vaikeuttaa irtonainen kaapin ovi. Että saisinko samalla tavalla tilaa kun teillä? :D

    Tosi kiva myös kuulla, että vaikka blogin aiheet on aika radikaalisti muuttuneetkin, niin pysyt silti mukana menossa. Ja toukokuussahan mää meen töihin, niin on taas enemmän (työmatkat) aikaa keksiä asioita joista valittaa. Nää kotiäitipäivät on oikeesti niin loputtoman samanlaisia, että jutunjuurta ei ihan kauheesti riitä :D

    Ehdottomasti lähden tähän mukaan, keksinkin jo että ketä ilahduttaa, ja toivon että melkeen nopeesti ehtisin jopa kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva juttu! Ja jos kotiäitipäivät on aina samanlaisia, niin voin kertoa, ettei nämä yksinäiset kotoatyöskentelypäivätkään varsinaisesti mitään seikkailua ole, edes täällä tilavassa työhuoneessa. Mutta hei, pistän sulle mailia ja laitan tämän ilahdusasian vireille!

      Poista

Mitäs sanot?