maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulumakkaralla

Viime torstaina olin kunnioitettavat neljä tuntia jouluostoksilla ja sainkin hankittua suurin piirtein kaiken tarvittavan. Tämän suorituksen lisäksi en olekaan sitten tehnyt juuri muita jouluvalmisteluja. En ole leiponut perinteiseen tapaani pipareita tai joulutorttuja enkä ole siivonnut ja puunannut. Tajusin nimittäin, etteivät piparkakut ja tortut oikeasti ole niin hyviä ja ettemme ole jouluna kotona edes itse, joten miksi ihmeessä sitä pitäisi luututa lattioita.

Siten minulla jäikin aikaa lähteä reippailemaan luontoon ja paistaa vähän nuotiomakkaraa ennen kuin on aika puuduttaa itsensä joulukinkulla.


Mukaani Lempäälän Kirskaanniemeen sain yhden punalakkisen miehen (parhaan tontun ikinä) ja yhden lainalemmikin. Osku on miehen äidin hauva, joka tykkää rapsuista ja jättää valtavat määrät karvaa ulkoiluhousujen lahkeisiin. Ja syö makkarankuoret, joista en itse tykkää.


Makkaran kanssa on muuten vähän sama juttu kuin niiden jouluruokien kanssa. Se maistuu ihan hyvältä kun sitä syö kerran vuodessa oikeissa olosuhteissa. Kun on ensin tallustanut aikansa metsässä pikkupakkasessa, pötkylä on ihan maittava ja tervetullut eväs. Odotan muuten jo pelonsekaisin tuntein, millaiselta oma joulupöytämme näyttää, kun alamme viimein viettää pyhiä omassa kodissa, jossa master chefinä toimin minä itse... Joudun varmaan luomaan aivan omat ruokaperinteet.



Ja jos ihan totta puhutaan, olen minä vähän tehnyt niitä jouluvalmisteluja. Mutta ne ovat sellaisia salaisia. Paljastuvat paketista sitten aikanaan. Ja ehkäpä täältä bloginkin puolelta piakkoin. Pysy kanavalla.

2 kommenttia:

  1. Kyllä ulkona paistettu notskimakkara on suurta herkkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, vaikken muuten juuri makkaraa purekaan.

      Poista

Mitäs sanot?